Miksi pysäköintipaikkojen mitoittaminen on niin iso haaste?
Henkilöautot mahdollistavat arjen liikkumisen siellä, minne joukkoliikenne ei ulotu, yhteydet ovat liian hitaita tai niitä ei ole tarjolla kuin tiettyinä aikoina. Autolla voi myös liikutella sellaisia tavaramääriä, joita ei joukkoliikenteellä tai polkupyörällä pysty kuljettamaan. Autoiluun liittyy kuitenkin useita ongelmia etenkin kaupungeissa. Pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöt, melu sekä onnettomuudet koskevat liikkuvia autoja, mutta autot ovat kuitenkin liikkeessä keskimäärin vain noin tunnin päivässä. Paikallaan olevat autot ovat ongelmallisia kaupunkisuunnittelun kannalta, vaikka ne eivät seisoessaan meluakaan tai aiheuta päästöjä.
Yksi pysäköintipaikka vie tilaa pienen yksiön verran
Yksi pysäköintipaikka peruutustiloineen vaatii nimittäin reilut 25 neliömetriä tilaa eli pienen yksiön verran. Harmillisesti yksi autopaikka ei autolle riitä, vaan jokaista autoa kohden tarvitaan kaksi tai kolme paikkaa: asunnon yhteydessä olevan autopaikan lisäksi esimerkiksi yksi paikka työpaikan läheisyyteen ja vielä yleisiä autopaikkoja erilaisten palveluiden lähelle.
Yksi auto voi siis tarvita säilyttämiseensä tilaa selvästi enemmän kuin yksi ihminen, jolle on keskimäärin varattu nelisenkymmentä neliömetriä asuinpinta-alaa ja joitain kymmeniä neliöitä työpaikan ja palveluiden rakennettua alaa. Autojen tilatarve ei ole ongelma siellä, missä tilaa on käytettävissä paljon eli kaupunkien ulkopuolella. Mutta kaupunkien tiivistyessä on tehtävä kiperiä valintoja. Paljonko ja millä perusteilla autopaikkoja mitoitetaan ja kuka autopaikkojen rakentamisen maksaa?
Rakennuksen laajuuden määrääkin autopaikkanormi eikä suunnittelijan näkemys?
Kaupunkisuunnittelussa autopaikkojen riittävyydestä on pidetty huolta muun muassa autopaikkanormin avulla eli asemakaavoissa on määritetty, paljonko autopaikkoja pitää vähintään rakentaa suhteessa asuinkerrosalaan tai asuntojen lukumäärään. Koska tilaa kaupungeissa ei ole juuri koskaan liikaa, on autopaikkanormi ja tontille mahtuvien autopaikkojen kokonaismäärä käytännössä määrännyt rakennettavan asuinkerrosalan määrän.
Usein onkin niin, että rakennusten laajuus ja kerroslukumäärä eivät olekaan suunnittelijan tai päättäjien mielestä juuri kyseiseen paikkaan parhaiten sopiva ratkaisu, vaan sellainen, joka vastaa autopaikkojen määrää annetun autopaikkanormin mukaisesti.
Ratkaisuksi markkinaehtoinen pysäköinti
Viime vuosina autopaikkanormin järkevyys on kyseenalaistettu useissa kaupungeissa. Niiden urbaaneimmilla alueilla, esimerkiksi Helsingin Nihdissä, on jo laadittu asemakaavoja, joissa autopaikkojen vähimmäismäärää ei ole määrätty. Pysäköinnin rakentamista ei ole kuitenkaan kielletty eli rakennuttaja saa päättää, paljonko autopaikkoja kohteeseensa haluaa rakentaa.
Tätä kutsutaan markkinaehtoiseksi pysäköinniksi. On mahdollista, että liian vähät tai liian kalliit autopaikat muodostuvat tällöin asuntojen myynnin esteeksi, mutta pidemmän päälle markkinaehtoisessa mallissa autopaikkoja tehdään sen verran, mikä vastaa niiden rakentamiskustannusten ja tonttikustannusten hintaa.
Vuorottaiskäytöllä tehokkuutta ja joustavuutta
Autopaikan kokoa ei käytännössä pysty pienentämään, mutta autopaikkojen käyttöastetta voidaan joissain tapauksissa tehostaa. Jos asumisen lisäksi samalla alueella on esimerkiksi runsaasti työpaikkoja tai liityntäpysäköintiä, voidaan autopaikoista tehdä vuorottaiskäyttöisiä. Tällöin autolla ei ole omaa nimettyä ruutua, vaan auton käyttäjä ostaa tai vuokraa käyttöoikeuden pysäköintilaitokseen ja saa sovituilla ehdoilla oikeuden pysäköidä sinne.
Jos asukas käyttää autoaan arkipäivisin tavanomaiseen työaikaan, niin pysäköintilaitoksesta vapautuu autopaikka vastaavaksi ajaksi työpaikka-autoilijan tai liityntäpysäköinnin käyttäjän käyttöön, ja pysäköintilaitos palvelee tehokkaasti useita eri käyttäjiä. Tällöin pysäköintipaikan rakentamiskustannus jakautuu useammalle käyttäjälle ja sen hinta on silloin pienempi kuin oman pysäköintiruudun.
Ideaalitilanteessa samassa pysäköintilaitoksessa onkin mahdollisimman monia erilaisia käyttäjiä, joiden auton pysäköintitarve ajoittuu eri aikoihin. Pysäköintioperaattorin tehtävänä on koordinoida paikkojen riittävyyttä mm. hinnoittelemalla pysäköintiä. Operaattori voi myös tarjota liikkumisen palveluita, kuten yhteiskäyttöautoja tai vaikkapa kuormapyöriä.
Bonava edelläkävijänä pysäköinnin suunnittelussa
Bonava on mukana useissa vuorottaiskäyttöön perustuvissa pysäköintilaitoshankkeissa. Helsingin Puotilan metroaseman viereen ollaan laatimassa asemakaavaa, jossa asukkaiden lisäksi suurimpana käyttäjäryhmänä ovat liityntäpysäköitsijät eli metroasemalle autolla saapuvat käyttäjät. Vuorottaisuudella saavutetaan noin 20 %:n säästö rakennettavissa autopaikoissa eli kahteen pysäköintitaloon rakennetaankin viiden pysäköintikerroksen sijaan kerroksia ehkä vain neljä. Autopaikkamäärässä säästöä voi tulla esimerkiksi 150 paikkaa ja kustannuksissa useampia miljoonia euroja. Betoniakin säästetään satoja tonneja.
Espoon Finnooseen on suunnitteilla pysäköintilaitos, jota voivat vuorottain käyttää asukkaat ja työssäkävijät.
Vastaavasti Espoon Finnoossa Bonavan tulevia asuinkortteleita palvelevaa suurta pysäköintilaitosta käyttävät myös viereisen toimitilan työntekijät vieraineen. On arvioitu, että Finnoossa noin 30 % asukkaiden autoista on poissa keskimääräisenä arkipäivänä, jolloin lähes 200 autopaikkaa vapautuu toimitilakorttelin käyttöön. Suuressa laitoksessa vuorottaisuuden toteuttaminen on pientä helpompaa. Lisäksi vuorottaisuutta helpottaa se, että asukaskäyttäjiä on enemmän kuin toimitilan käyttäjiä, jolloin suurin osa asukkaista voi hyvin säilyttää autoaan myös arkipäiväaikoina.
Älykkäät pysäköintipalvelut ovat tulevaisuutta
Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana on havaittu, että joustavat, erityisesti mobiililaitteisiin perustuvat palvelut voivat vastata monien kuluttajien liikkumistarpeisiin. On syntynyt useita erilaisia liikkumispalveluita, joista näkyvimpinä esimerkkeinä ovat yhteiskäyttöauto- ja sähköpotkulautapalvelut. Pysäköinnin osalta vastaava muutos on vasta alkutekijöissään. Älykkäässä pysäköintilaitoksessa autopaikat olisivat mahdollisimman tehokkaassa käytössä ja autopaikan löytäminen ja pysäköinnistä maksaminen olisi helppoa.
Pysäköinnin rooli kaupunkiympäristössä on muuttumassa, ja ratkaisuja haetaan monipuolisesti. Markkinaehtoinen pysäköinti ja vuorottaiskäyttö voivat tuoda käyttöasteen tehokkuutta ja säästöjä sekä helpottaa pysäköinnin saatavuutta kaupungeissa. Pysäköinti voi tulevaisuudessa olla osa laajempaa visiota älykkäästä ja ekologisesti kestävästä kaupungista.
Pekka Vehniäinen, kaupunkikehittäjä, arkkitehti
Bonava Suomi
23.10.2023