Rusthollarinkatu, Matroonankatu, Finnoonkartanonkatu.
Nämä kadut reunustavat uutta Lounatuulen korttelia Espoon Finnoossa. Bonava toteuttaa Finnoon metroaseman lähellä sijaitsevaan kortteliin kaikkiaan 18 asuinkerrostaloa, jotka muodostavat kaupunkimaisen suurkorttelin 1 600 asukkaalle.
Kadunnimet avaavat oven kiinnostavaan kartanohistoriaan.
Tällä paikalla sijaitsi Finnon kartanomainen ratsutila, joka muodostettiin 1600-luvun lopulla. Nimensä mukaisesti tästä muistuttaa Finnoonkartanonkatu.
Rusthollarinkatu viittaa kartanon isäntään. Finnon kartano oli ratsutila eli rustholli, ja sen isäntää kutsuttiin ratsutilalliseksi eli rusthollariksi.
Matroonankatu puolestaan on nimetty kartanon emännän mukaan.
Rakennuksia ei enää fyysisesti ole jäljellä, mutta nimistö kuljettaa kartanon tarinaa jälkipolville ja kiinnittää uudisrakentamisen osaksi paikallishistoriaa.
Palataan kartanoon ja sen vaiheisiin vielä myöhemmin.
Kallioista metsää
Nyt rakenteille lähtevä alue on vuosisadan takaisten karttamerkintöjen mukaan ollut maastoltaan kallio- ja peltomaata kartanon kupeessa.
Koko alue on 1600-luvulta lähtien ollut kartanon lähimetsää, josta osa raivattiin niityksi 1800-luvulla.
Finnon kartanon vanha päärakennus rakennettiin 1700-luvun lopulla. Kartanon etupihan siipirakennukset olivat mahdollisesti sitäkin vanhempia. Kuva: Heino Parkkari, 1958, Espoon kaupunginmuseo.
Finnon kartanon uusi päärakennus valmistui vuonna 1952. Kuva: Matti Huuhka, 1981, Espoon kaupunginmuseo.
Finnon kartanon talousrakennukset harmaakivinavettoineen muodostivat oman ryhmänsä päärakennuksen eteläpuolelle. Maantie (nykyinen Rusthollarinkatu) kulki yleiseen tapaan pihan poikki. Kuva: Kenji Rinno 1970, Espoon kaupunginmuseo.
Kartanon hedelmätarhojen paikalla ovat 1970-luvulta lähtien sijainneet Finnoon nykyiset viljelypalstat.
Kartanon vehreys inspiroi uusrakentamista
Vanha maalaismaisema ja kartanon rakennukset ympäröivine puutarhoineen ja hedelmätarhoineen ovat toimineet inspiraationa Bonavan uuden Lounatuulen korttelin suunnittelulle.
Korttelin kattoteemana on Espoon kaupungin linjauksen mukaisesti ollut ympäristöystävällinen ja kestävä kaupunkirakentaminen. Espoo kehittää Finnoosta energiatehokasta, kestävän kehityksen mallialuetta.
Bonavan ensimmäisenä valmistuva kohde on kahdeksankerroksinen Lilja. Suunnitteluperiaatteena on kestävä arki sekä mahdollisimman pienet ilmasto- ja ympäristövaikutukset niin rakentamisen kuin asumisen aikana. Kohteen E-luku on 15 prosenttia alle lainsäädännön määrittelemän A-energialuokan minimitason. Lisäksi Liljalle määritellään elinkaaren aikainen hiilijalanjälki.
Lounatuulen korttelin ensimmäisenä valmistuva kohde on kahdeksankerroksinen Lilja.
Luonnonmukaisia kallioita ja viherkattoja
Korttelin piha-alueet on suunniteltu vehreiksi, väljiksi ja valoisiksi.
Luonnon monimuotoisuutta edistävät viherkatot sekä asukkaiden yhteiskäyttöiset kattopihat oleskelualueineen.
Matroonanpuisto on Finnoon alueen vihreä keidas.
Korttelin keskelle sijoittuu Finnoon vihreä keidas, noin 1,5 hehtaarin kokoinen Matroonanpuisto, johon Espoon kaupunki toteuttaa leikki- ja liikuntapaikkoja.
Korttelipihan kallioalue säilytetään luonnonmukaisena. Kerrostalojen viherkatoille suunnitellaan runsasta kasvilajistoa sekä hyönteisille soveltuvia elinympäristöjä.
Ratkaisut vaalivat vehreyden ja hyvän elämän perintöä, joka on ollut ominaista alueelle jo kartanon ajoista alkaen. Kartanon päärakennuksen ja sivurakennusten muodostama edustuspiha sekä talouspiha olivat oman aikansa toiminnallisia asuinkokonaisuuksia. Sama filosofia toteutuu tämän päivän korttelisuunnittelussa, jossa useat eri rakennukset muodostavat yhteisöllisen asumisen kokonaisuuden.
Luonto ja meri ympärillä
Erottamaton osa Finnoon identiteettiä on aina ollut myös merenranta ja rikas lähiluonto. Alle kilometrin päässä Lounatuulen korttelista sijaitsee suojeltu kosteikkoalue, Finnovikenin lintuallas, jonka linnusto ja kasvillisuus ovat harvinaisen monipuolista.
Tälläkin toiminnalla on pitkät perinteet. Finnoo oli jo 1950-luvulla pääkaupunkiseudun lintuharrastajien suosima retkeilyalue.
Altaan reunalle rakennettiin kaksi lintutornia, joista itäinen lintutorni valmistui 1991 ja eteläinen 1993. Allasta kiertävä luontopolku valmistui 1996.
Finnoon luontopolun varrella on kaksi lintutornia.
Hannusmetsän luontopolku sijaitsee Hannusjärven ja Länsiväylän välissä.
Lounatuulen korttelista on lyhyt kävely- tai pyöräilymatka Suomenojan venesatamaan. Pienvenesatamassa toimii kaksi venekerhoa, ja venepaikkoja on noin tuhat.
Koko Finnoon alueen arvioidaan valmistuvan 2030-luvulla.
Kadonnut kartano
Mutta mitä kartanolle sitten tapahtui?
1950-luvulle asti Finnoo säilyi maalaismaisemana. Tieverkko kulki kylien kautta.
Länsiväylän edeltäjä Jorvaksentie oli linjattu 1930-luvulla Finnon kartanon vierestä pohjoispuolelta. Tie oli tuolloin vielä pieni verrattuna paikalle 1960-luvulla rakennettuun Länsiväylän moottoritiehen.
1970-luvulla laajenevan pääkaupunkiseudun intensiivinen rakennustoiminta muutti maisemaa dramaattisesti. Tarvittiin uusia asuntoja, palveluja ja teollisuusalueita.
Espoon kauppala osti Finnon kartanon maat ja kaavoitti ne teollisuusalueeksi. Kartanon rakennukset katosivat 1970-1980-luvuilla. Maalaismaisema muuttui teollisuuden ja kaupan alueeksi.
Finno-nimi keskiajalta asti
Palataan lopuksi vielä nimistöön.
Nimet Finnoo ja Suomenoja tarkoittavat samaa aluetta. Ne molemmat pohjautuvat ruotsinkieliseen nimeen Finno eli Finnevik, joka oli keskiajalla muodostunut kylä Finnonjoen länsipuolella. Vanhin maininta Finnosta on vuodelta 1451.
Suomenkielisestä nimestä Finnoo löytyy merkintöjä jo ainakin 1800-luvulta. 1960-luvulla otettiin käyttöön nimi Suomenoja, joka tuli tutuksi pääväylien opasteiden kautta. Käytössä säilyi silti myös nimi Finnoo, joka sisältyy muun muassa vakiintuneeseen kadunnimeen Finnoontie.
Espoon kaupunki linjasi 2000-luvun alussa, että virallisessa nimistössä palataan käyttämään nimeä Finnoo.